Kognitiivinen
käyttäytymisterapia
Kognitiivinen
käyttäytymis-
terapia
Mitä on kognitiivinen käyttäytymisterapia?
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapeuttinen lähestymistapa, joka perustuu ajatukseen siitä, inhimillinen käyttäytyminen on ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen perustuva suhde. Tähän suhteeseen kuuluvat ihmisen osalta ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot. Ympäristö puolestaan luo kontekstin, missä käyttäytyminen/toimiminen tapahtuu.
Ympäristöön kuluu rakennetun ja luonnollisen ympäristön lisäksi muun muassa
kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät. Tässä ihmisen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessaesiintyvä käyttäytyminen on käyttäytymisanalyysin kohde. Käyttäytymisanalyysi tuo ymmärryksen siihen miten kaikki eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti ja dynaamisesti, ja tätä kautta antaa myös pohjan hoitosuunnitelmalle.
Satu Heikkinen
Puh. 044 338 4516
terapiapalvelutstimulus@outlook.com
KKT:n eri menetelmiä
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on yhteistyöhön perustuvaa terapiaa, jossa asiakkaalla on aktiivinen rooli omassa terapiaprosessissaan.
KKT:n menetelmiä ovat muun muassa:
Kognitiivinen uudelleenmuotoilu: Tämä sisältää negatiivisten tai vääristyneiden ajatusten tunnistamisen ja haastamisen ja niiden korvaamisen realistisemmilla ja toimivimmilla ajatusmalleilla.
Terapeutti auttaa asiakasta tunnistamaan ajatusmalleja, jotka ylläpitävät oireilua, ja ohjaa haastamaan ja korvaamaan niitä toimivimmilla vaihtoehdoilla.
KKT keskittyy käyttäytymisen muutoksiin. Terapeutti auttaa asiakasta tunnistamaan ongelmallisia käyttäytymismalleja ja auttaa asiakasta tunnistamaan niitä ylläpitäviä tekijöitä. Tämän jälkeen asiakkaan kanssa yhdessä pohditaan mahdollisia uusia toimintatapoja, joilla hän voisi lisätä omaan hyvinvointiaan.
Tämä voi sisältää tiettyjen tavoitteiden asettamisen, niiden jakamisen hallittavissa oleviin vaiheisiin ja asteittainen käyttäytymismuutosten toteuttaminen.
KKT sisältää usein erilaisia taitopattereita, joita asiakkaalle voivopettaa. Näitä ovat muun muassa rentoutumistekniikat, ongelmanratkaisustrategiat, tunnesäätelytaidot, sekä tehokkaan vuorovaikutuksen taidot.
Asiakkaat opettelevat soveltamaan näitä taitoja päivittäisessä elämässään parantaakseen hyvinvointiaan.
Tätä tekniikkaa käytetään yleisesti ahdistuneisuushäiriöiden ja fobioiden hoitoon. Se sisältää ihmisten asteittaisen altistamisen pelätyille tilanteille tai asioille samalla kun estetään aiemmin toimineita reaktiota esimerkiksi välttämiskäyttäytymisen tai rituaalien muodossa.
Ajan myötä tämä prosessi auttaa vähentämään ahdistusta ja edistää kontrollin tunnetta. Sen myötä asiakkaan toimintakyky ja hyvinvointi kasvavat.
Tietoisen läsnäolon taidot toimivat KKT:ssä usein hyvänä lisänä muun terapiatyöskentelyn ohessa.
Tietoisen läsnäolon taidot ovat usein myös hyvä kivijalka, jonka päälle rakentaa esimerkiksi tunnesäätelytaitoja.
Arvotyöskentelyssä asiakas kirkastaa yhdessä terapeutin kanssa omia arvojaan. Sen jälkeen etsitään keinoja, kuinka asiakas voisi elää enemmän arvojensa mukaista elämää.
KKT:n tutkimus
KKT:tä on tutkittu laajasti, ja sitä pidetään näyttöön perustuvana hoitona erilaisiin mielenterveysongelmiin, mukaan lukien masennus, ahdistuneisuushäiriöt, posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD) ja pakko-oireinen häiriö (OCD). KKT:n avulla voidaan hoitaa menestyksekkäästi myös esimerkiksi erilaisia pelkotiloja, riippuvuusongelmia, syömis- ja unihäiriöitä, sekä ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia.
KKT on aikarajoitettu ja jäsennelty terapiamuoto, missä asiakas on aktiivisessa roolissa. Tapaamiset ovat yleensä 45 minuutin mittaisia, kertaviikkoisesti. Käyntitiheyttä vaihdellaan tarpeen mukaan, ja terapiaprosessi voi kestää muutamista käynneistä useampaan vuoteen. KELA:n korvaaman kuntoutuspsykoterapian kesto vaihtelee yleensä 1–3 vuoden välillä.
